288569.jpg

Moro! Mä olen se hännänhuippu, ton Junon poika. Oikea nimeni on Caressan Destino, syntynyt 29.3.2006 eli puolivuotias tällä hetkellä.

 

Mulla on tärkein homma leikkiä noiden kanssa, mutta eihän ne oikein aina jaksa. Emännän kanssa mä sitten leikin enemmän, sen vaatteita on kiva kuskata. Mulle vaatteet on tosi tärkeitä, jos niitä jossain on niin mä poika vien ne parempaan paikkaan. Voihan niille vaatteille tehdä uutta muotoiluakin...purraan jostain pala pois niin...avot...emäntä on tyytyväinen...hau...

Koirakoulukin on jo aloitettu ja emäntä sano, että hyvin oli meillä mennyt. Musta oli tosi kivaa, kun siellä on kavereita, vaikka se yks sakemanni yritti käydä kiinni, se ei oikein itekään ymmärtänyt et mikä mä oon. Se on vasta 9 kk vanha eikä ole tutustunut muihin pentuihin. Mä kyll näytin sille, että mä alistun...

Tarinaa (27.12.2006)

Mun on nyt ihan pakko kertoo, kun mä en oikein hiffannu mikä juttu toi oli... Meill tuotii semmoinen puu sisää, semmosia on tuoll metäs vaikk kuin paljon, sit nää pöljät raahaa semmoisen meiän olkkarin nurkkaan... Höh... Sit emäntä laittoi siihen jotain ihme killuttimia, niinkuin semmoisia koristeita, se sanoi. Semmoset kynttilän näköset lamputkin se laittoi siihen puuhun (mä tiedän mikä on kynttilä; se on semmoinen juttu mikä kummasti polttaa kirsua kun sitä yrittää nuuskaista, hyi...). Kun emäntä oli "hienosti" virittäny ne korut kuuseen, mäpä sain yhden semmoisen koriste punatulkun sieltä kiinni, vähän siinä piti sille tulkulle näyttää et kuka mä oikein oon, höyhenet senkun pöllys... Mutt paha juttu, emäntä tuli ja näytti vihaselta..."Ei koristeita saa kuusesta ottaa! Tuhma koira!". Sit se otti sen tulkun ja varmaan hautas jonnee tonne pihalle, ainakin mä niin luulen... Kaiken kukkuraksi meille tuli porukkaa vallan hurjasti silloin aattona, hirmu meteli, mutt ah, niitä i h a n i a   t u o k s u j a .... hhhmmmnnn.... Yritin joka puolelta sillee salaa päästä lipasee niitä makuja ja tuoksuja, ei onnistunut, isäntäväki kyllä vahti niitä ihan oikein tosissaan. Sitte jaettii lahjoja??? Mitähän ne on??? Se selvis; paperin sisään oli kääritty kaikkea kivaa, meille puruluita ja koirankeksejä ja sitte jokaiselle joku lelu, mä jopa ite hoksasin et kuinka sen paketin saa auki...

Ihan kiva juttu toi oli... Joulu; sanoo emäntä ja isäntä. Se tulee kuulemma kerran vuodessa... Mä taidan jäädä odottelemaa seuraavaa joulua, ehkä mä sitte tiedän taas asioista enemmän... vuff vuff...Olenhan mä silloin jo yli yksivuotias...iso koira..mrrmm...

Tarinaa (26.10.2006)

Ihan siitä saakka kun mä muutin tähän laumaan, niin oon ihmetelly, et mikä kumma on sen ihme oven takana, minne isäntä tai emäntä yrittää mennä ihan issekseen. Sieltä kuuluu lorinaa ja jotain ihme ähkyilyä. Muutaman kerran mä sitten oon hiipinyt sen oven taakse, ja päässy livahtaa sisään. Siell on joku ihme valkonen tötterö, siin on varsi ja siellä juurella on jotaa piikkijuttuja, se tonottaa jossain astiassa, et pysyis pystyss... Mua vähä hirvittää, kun ne piikit osuu mun nenään ja mun on ihan pakko ekaks murista sille ja sitt oikein kunnolla haukkua. Jos se vaikka juoksis karkuun... vaa eipä juokse... Ihmettelen vaan et mikä se on?

Emäntä sano mulle et älä nyt sille hauku, sehän on vessaharja, ei se sun päälle käy. Mut enhän mä voi sitä tietää, jos vaikka kuiteski se hyppää ja purasee mua kuonosta, pakkohan mun on sille räksyttää, ettei se uskaltais käydä kimppuun. Jee jee, mä vein voiton, ei se päälle hyökkää, mut joka kerta se on pakko haukkua, tää meidän WC-mörkö eli WC-harja...

Tarinaa (21.10.2006)

Ette varmaan arvaa, mut kyl eilen illalla otti pattiin...

Mä tiedän ja Juno-iskä ties ett emäntä lähtee jonnee koirajuttuun, mrrmm, eikä se ottanu meitä mukaan. Mä täällä koton kiertelin tota Diesel-pappaa ja iskää ja yritin ne saada leikkii mun kaa. Kyllhän toi iskä aina välillä innostuu, mä haluisin vaan juosta sisällä enemmän, mut ei iskä tääl juokse, meijän pitää mennä ulos juoksemaan. Ja siellä sitä vauhtia piisaa, mä pääsen jo melkein yhtä lujaa kun iskä.

Kun kello tuli vähä päälle 7:n illal, nii kuultii kun iso auto tuli pihaa, sen täytyy olla emäntä. No sehän tuli, mut arvakaa, se hais muilta koirilta ihan hirveesti, sen kädet ja vaatteet... Sehän on kosketellu muita koiria eikä me päästy niitä ollenkaan katsomaan. Jotenkin mun vaisto sanoi ett se emäntä oli myös rapsutellu Bodea, mun koirakaveria... Mä olisin halunnut sen kaa vähän leikkiä, mut ei kun emäntä sano, et meijän täytyy olla kotona. Oltiinhan me ihan kiltisti... Täst linkist työ voitte käydä kurkkaamas millainen se Bode on: http://www.tassunalla.net/

Please emäntä, pääsenks mä sit taas seuraavalla kerralla mukaan sinne koirakouluun??? Emäntä lupas, et kyll mä pääsen, kivaa... Nään taas kaikk kaverit, hau, hau...

Tarinaa (11.10.06)

Ette ikinä arvaa, että mä aamulla pelästyin, ihan rauhassa lenkillä mentii ja mä jotenkin haistoin jotain outoa, varmaan bensaa tai jotain... Sit siinä yhtäkkiä se oli... musta hirvitys... mun oli pakko kertoa muille, että varokaa tuoll on jotain kauheeta. Emäntä vaan hoputti, että mennää mennää ja samalla veti hihnasta minkä pystyi. Mä olisin kuiteski halunnu mennä kattoo, ett mikä se on vaikka vietävästi pelottikin. No pakko oli jatkaa matkaa... (Siellä on oli jokin vanha peltoauto, josta oli bensat loppuneet ja se oli hylätty keskelle tieä).

Tänään mä olen ollu erityisen aktiivinen, isäntä on monta kertaa keränny meiän lelut lelulaatikkoon ja aina mä saan ne levitettyä... Se on kivaa puuhaa, otan lelun ja juoksen muutaman rundin, onneksi meill pääsee juoksemaan ympäri talon... Keittiö, eteinen, olohuone, ruokahuone, keittiö, eteinen , olohuone, ruokahuone...Samalla jos Dammy tai iskä sattuu matkaan, niin niitähän pitää yrittää saada mukaan, eihän ne kuiteskaa lähde kun niitä kielletty juoksemasta sisällä... No mä poika kyllä juoksen ja riehun... Sohvatyynytkin sai taas kyytiä...Ihaanaaa...

Niin ja ton Dammy-papanhan voi ohi mennessään raiskata, ei se sano mitään, taitaa olla niitä poikia. Iskää mä en kyllä uskalla raiskata, ei se ymmärrä huumoria. Se vaan murahtelee mulle, että: "Nyt poika kunnolla!" Kaikkee kivaa voi tehdä tääll sisälläkii, kokeilkaas kamut...

 

Tarinaa (8.10.06):

No nyt mä sen keksin, kun noi komentavat ihmiset ovat poissa jaloista niiiinnn... Mä otan kaikki sohvatyynyt lattialla, riepottelen niitä ja tietty vähän hyväilenkin, ja sitte mä raiskaan ne...iiiihhhaaaniiia! Sitt tulee ihmiset ja kysyy ett mitä mä oikein olen tehnyt??? No mitäs mä, vähän yrittäny siivota...ei ne ihan kässää. Sit ne nostaa tyynyt takasin ja istuvat ite siihen sohville...hmmnnn... Tänään mä kiipesin emännän viereen ja kun mä näin ne ihanat siniset tyynyt, niin liikehän lähtee lantiosta... Olin ihan hurmiossa siinä emännän vieressä, kun se tokas mulle et lopeta, eihän tyynyjä voi käyttää rakastelussa, mut mä ainaskin voin... Täytyy vaan harrastaa sitä silloin kun emäntä tai isäntä ei oo läsnä...