Eilen menimme nukkumaan n. klo 22.00. Ajatuksena, että kerrankin oltaisiin ajoissa nukkumatti-treffeillä... Eipä siitä tullutkaan mitään.

Ihmettelin, kun kuulin Dinjon hipsuttelevan portaita pitkin pimeään alakertaan. Mitähän se oikein suunnittelee??? Kuuntelin ja mielessäni pyöri, nyt se varmaan on isolla tai pienellä asialla meidän olohuoneen matolla, mutta eihän sen pitäisi, kun juuri äsken käytiin ulkona. Mitään ääntä ei alhaalta kuulunut...pokka petti, pakko mennä katsomaan mitä se touhuaa...

Laitoin valot eteiseen ja olohuoneen ovella seisoo kirkassilmäinen (voisinko sanoa; pilke silmäkulmassa) hurjasti läähättävä Dinjo. Olohuoneen siniset sohvat olivat saaneet uutta muotoilua... Kaikki tyynyt oli siirretty pois paikoiltaan, osa lattialle, osa käsinojille, osa mikä minnekin...Hmmmnnn... Kysyin tietenkin Dinjolta, että mitä sinä oikein puuhailet? Alta kulmien tuli mulkaisu ja hurja läähätys jatkui; mulkaisu varmaan tarkoitti: "Tulit taas sotkemaan mun seksileikit, just olin saamassa nuo tyynyt hyvälle hollille, kun sä pyyhkäsit siihen oven rakoon tuijottamaan, suoritus kärsii.. Murrr...".

Eipä aiheesta sen enempiä keskusteltu, laitoin tyynyt paikoilleen ja kehotin Dinjoa siirtymään yläkertaan "nukkumaan", kiltisti se kulki edelläni suoraan omaan petiinsä, käpertyi siihen rullalle ja se huokaus...olisittepa kuulleet... "En taaskaan saanut leikkiä rauhassa...huoh...". Pian kuului joka puolelta tasainen puuskutus, kaikki urospuoliset sahasivat joukolla uusia polttopuita. Minä taas pyörin ajatuksieni kanssa ja jossain vaiheessa taisi nukkumatti saada otteen.