Hyvin on uusi vuosi lähtenyt käyntiin. Mitään kummallista ja suurta ei ole tapahtunut.

Uusi vuosi otettiin vastaan ihan tässä kotona. Ulkona käytiin rakettien paukkuessa ja kumpikaan koira ei muuttanut olemustaan millään lailla. Ne olivat hyvin rauhallisia vaikka ympärillä paukkui, vinkui ja välähteli. Haminassahan järjestettiin Suomen suurin ilotulitus ja kaupunki kuului olleen ihan sekaisin, kun ympäri suomea oli ihmisiä kertynyt katsomaan tätä 15 minuutin ilotulitusta. Minä katselin sitä yläkerran ikkunasta ja näin siitä ihan tarpeeksi. En ole ollenkaan mikään ilotulitteiden ystävä, joten kaukaa voin ihailla, mutta liian lähelle en kyllä mene (liikaa katsottu ensiapuohjelmia, joissa on käynyt pahasti näiden rakettien kanssa). Netin ihmeellisestä maailmasta löytyy varmaankin useampia youtube-videoita Haminan ilotulituksesta. Ainakin voisin näin luulla, mutta en ole varma. Sosiaalinen media oli täynnä ystävien videoita ja valokuvia tästä tapahtumasta.

Työt jatkuvat uuden vuoden jälkeen yhtä suurella painolla kuin ennenkin. Ilman työparia työ aika uuvuttavaa, koska lomaillessakaan en pysty täysin irrottautumaan työasioista, tiedän että niitä ei kukaan tee, kun olen lomalla... Tähän kun saisi muutoksen niin olisi ehkä hieman helpompaa.

Koirien kanssa lenkkeilty ja vaan oltu. Välillä on pihalla otettu tottistreenejä ja Mere on aina into piukeena tekemässä temppuja. Smilla touhuaa siinä hyvässä tuossa tämän vuoden uudessa turkki lookissaan... Ei karvoja, ei karvoja... Ja 14.1.2018 olemme menossa Lahteen ryhmänäyttelyyn, jossa tuomarina hoffeille on Marianne Holm. Hän varmaan kehottaa meidät kotiin ennenkuin edes ehdimme kehään. Vähän nyt kyllä hävettää tuo koiran ulkonäkö, mutta kaksi viikkoa sitten sillä oli aivan mahtava turkki. No aina ei voi voittaa! Käydään kuuntelemassa arvostelu ja taitaa olla nyt nuo näyttelyt aika tiukassa. Jos nuo juoksut alkaisivat ja saataisiin Smillalle pentuja ehkä turkkikin saattaisi muuttua pennutuksen myötä. Ainakin Smillan emällä on mahtava turkki ja se on tehnyt kaksi pentuetta.

Kävin taas 5.1. perjantaina luovuttamassa verta. Kelpasi hyvinkin luovutettavaksi. Hemoglobiini 141.

26169694_10155591514363183_7456805393619

Lauantaina oli treffit ystävien ja heidän uuden koiransa Dannyn kanssa. Smilla oli mukana, jotta saatiin siedätystä pikkupennulle. Sillä on takanaan pieni trauma ison koiran hyökkäyksestä. Onneksi tuo iso koira ei tullut kolmea metriä lähemmäksi, mutta oli Danny pelästynyt oikein kunnolla. Tapaaminen sujui oikein hyvin ja pikkupentunen jopa välillä haastoi Smillaa leikkiin mukaan. Super ihana pentunen ja hyvinkin oppivainen tapaus. Danny on rodultaan chodsky pes eli tsekinpaimenkoira. Tulemme seuraamaan tämän ihanan pennun alkutaivalta Smillan kanssa.

26168416_10155594129963183_7335455275935
Smilla & Danny

Tänään odottaa taas ratsastustuokio tamman kanssa. Ainakin sää näyttää hyvältä, -4 astetta pakkasta ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Toivottavasti näpit ei jäädy.