Niin on maailma muuttunut, että... Nykyään on vallannut nettimaailman aihe Facebook = Naamakirja. Hieno keksintö... jos tykkää. Onhan se todella mukavaa haalia valtava määrä kavereita, mutta eihän aika riitä heidän kaikkien tapahtumien seurantaan, eikä se varmaan ole edes tarkoituskaan. Sinne on helppoa ja mukavaa heittää ajatuksia ja lauseita päivää viihdyttävistä tapahtumista. Toisilla nämä pienet lauseet sujuvat luonnostaan ja toiset taas tarkkaan miettivät mitä kirjoittavat, sitten teksti poistetaan, yritetään uudelleen ja poistetaan... Aika vaikeaa toisille, puhun nyt omasta puolestani.

Harmittaa vaan toisaalta se, että mukavat blogit ja omat kotisivut ovat jäämässä tämän suuren suosion saaneen nettijulkaisun jalkoihin. Itse kuulun näihin "vanhan kansan" kannattajiin eli on mukavaa lukea kotisivuja, katsella hienoja kuvia, elää sitä hetkeä, jonka joku toinen ihminen sinulle sanoin tarinoillaan  tarjoaa. Blogeistakin löytyy todellisia helmiä ja siellä uppoaa ihan kokonaan blogimaailmaan. Omilla kotisivuilla taas näkee uutisia ja uusia tapahtumia, toiset kertovat omista harrastuksistaan, toiset purkavat huonoa oloaan, toiset omia vankkoja mielipiteitään. Upeita ajatuksia, upeita lauseita, upeita kuvia. Blogimaailmassa pääset myös kommentoimaan ja mahdollisesti saat muutkin innostumaan keskusteluun. Facebookissa sekin on nopeampaa ja kaikki tapahtuu reaaliajassa. Hieno keksintö... ei voi muuta sanoa.

Tänä päivänä olen paljonkin miettinyt asioita. Huomenna on palattava töiden ääreen ja se jos mikä ärsyttää. Eipä voisi vähempää kiinnostaa. Pidän kyllä työstäni, mutta nyt ei vaan millään jaksaisi. Juhannuskin meni menojaan, nyt sitten alkaa joulun odotus ... Kai olisi huomattavasti helpompaa lopettaa kaikki kirjoittelut ja uutisoinnit. Olen itse huomannut kuinka negatiivisesti olen suhtautunut kaikkiin ja kaikkeen... Sitä kerta toisensa jälkeen huomaa "ystävistä", että ei nekään jaksa koko ajan sellaista ihmistä, jolle mikään ei tunnut riittävän... Ei ole aiheita iloon... Prkle!

Yrittäkää te muut nauttia elämän suolasta, jos minulla on nyt vaikeaa ja alakuloista niin ei kaikilla muilla varmaankaan ole niin. Kun tulisi joku ja sanoisi, että mitä nyt pitää tehdä, tai joku tulisi ja veisi... Jonnekin... En tiedä minne?! Eipä nyt kyllä kiinnostakkaan tietää. Tämän hetkinen elämän asenteeni on EVVK . Olisikohan muilla helpompaa, jos minua ei olisi??? Taas vuodatan... Pahus!

Parempaa tulevaa viikkoa kaikille niille harvoille, jotka enää jaksavat blogiani lukea...