sunnuntai, 4. elokuu 2019

Parit näyttelyt

Voi että, kun tämä mamma ei millään malttaisi odottaa Amos-pennun kasvamista... 

Näyttelystä toiseen arvostelut kertovat "ei valmiista koirasta", kyllähän minä itsekin tiedän, että hovawart uros on valmis vasta neljävuotiaana, mutta kun... jos... joskus... menisi... nappiin...

Arvostelut ovat nyt luettavissa tuossa oikealla: Amos näyttelyt.

Ollaan vietetty elämää normaaliin tapaan, töitä, lenkkeilyä... nukkumista. Amosta pitäisi koulutta, jotta jossakin vaiheessa pääsisimme tosi toimiin. Hevosteluja ei ole ollenkaan ollut... Kauheasti tekee mieli ostaa oma hevonen, mutta... Hirmuisesti haluaisin tehdä töitä eläinten parissa, mutta tämä ikä ei taida enää sellaista sallia. Eläke ikä lähestyy vuosi vuodelta ja työt jatkuisivat vielä vajaa viisi vuotta. Eli pian koittaa aika, että aamuherätykset jäävät. Onneksi siihen  on vielä aikaa. Kovasti odotan eläkeikää, mutta toisaalta ajatus kauhistuttaa, että olenko jo niin vanha.

Nyt on tämän vuoden puolella vielä pari näyttelyä: Kotkan näyttely 11.8. tänne lähtee Smilla & Amos. Sitten vielä Kouvolan näyttely 17.8. sinnekin olen ilmoittanut molemmat mustat. Kouvolan näyttely on erilainen kuin muut, koska Kepo ei pääse matkaan vaan joutuu toisiin hommiin, mutta saan matkaan mukavan Ketän "Kenneltäti". Näyttelymatkasta tulee varmaan yksi hauskimmista, on niin mukava täti matkassa.

Amos täytti kesäkuun 13. yhden vuoden. Smilla juhli synttäreitä 27.7.

Merelläkin on tulossa synttärit 31.8.2019. Pojalle tulee täyteen 10 vuotta, huoh, kuinka tuo aika kuluu...

Kesälomat on vietetty. Olin myös mökillä muutaman päivän. Amos oli matkassa mukana. Joten meillä on arki ihan kohdallaan, paitsi että Kepon työttömyys on jatkunut jo yli vuoden ja mitään töitä ei ole vieläkään löytynyt. Nyt hän kertoo, että kotona oleminen alkaa olemaan tylsää. Hän on upeasti hoitanut kotitöitä, joka päivä on tiskit tiskattu ja ruoka valmiina. Välillä itse on niin väsynyt, että ei osaa arvostaa toisen tekemää panosta kodin suhteen. Jospa tässä joskus vanhenisi ja viisastuisi niin paljon, että arvot osuisivat kohdalleen.

Hyvää loppukesää kaikille! Toivottavasti kesä ei kuitenkaan vielä ole ohi!

sunnuntai, 26. toukokuu 2019

Haminan näyttely 26.5.2019

Tästä ei jää kerrottavaa jälkipolville...

Pettymys on ollut suurtakin suurempi, koska sijoitukset sekä Smillalla ja Amoksella jäivät saamatta. Smilla EH 3 ja Amos EH 2. En oikein tiedä miten tästä jaksaa edetä, kun koko ajan on vastoinkäymisiä milloin milläkin saralla.

Amoksen sisko Elli kuitenkin yllätti, se oli rohkeampi kuin aikoihin. Ihana Elli!!!

Hevosasiat mättää, koira-asiat mättää, työasiat mättää kaikista eniten, mökki asia mättää... Löytyyköhän mistään mitään ilon aihetta???

No tätä on elämä pettymyksestä toiseen...

Koirien arvostelut voi lukea tuosta oikealta, ne on ruotsiksi, kun en osaa suomentaa.

lauantai, 4. toukokuu 2019

Ihmeiden aika...

Olen nyt yrittänyt päättää, että kumpaa sivustoa päivittäisin???

Katsoin sivujen vierailijoiden määrää ja ihmetys oli suuri koska täällä sivuilla käy yli 100 kävijää päivittäin??? Hei haloo! Miksei kukaan mitään kommentoi?

Eli tämä on ollut ykkössivuni melkein koko ajan ja nyt pentuasioiden takia perustin uuden sivuston: www.memilla.vuodatus.net ja sinne olen päivittänyt uusia juttuja. Siellä lukijamäärä on koko ajan ollut alle 30 lukijaa/päivä.

Esitän nyt teille kysymyksen: Haluaisitteko, että jatkan tätä sivustoa ja unohdan tuon Memilla puolen? Vastatkaa please.

tiistai, 24. huhtikuu 2018

Kaikenlaista...

Hups... Kyllä on aikaa kulunut siitä, kun viimeksi olen tänne päivittänyt tietoja ja kuulumisia.

Nyt on jo lumet sulaneet, piha alkaa kuivua. Pääsee kohta haravoimaan talven tuomat risut ja männynkävyt. Muutaman päivän loma odottaa alkamistaan... vapaata on torstai, perjantai ja maanantai. Toukokuun 2. päivä jatketaan töiden parissa.

Olin myös Suomen Hovawart ry:n järjestämillä kasvattajapäivillä Hämeenlinnassa 7.-8.4. lauantai ja sunnuntai päivän. Oli mukavaa nähdä paljon kasvattajia ja keskustella hovawarttien asioista. Mielenkiintoisia keskusteluja syntyi runsaasti ja uusia tuttavuuksia sai solmittua. Nautin tästä viikonlopusta oikein paljon ja monesta asiasta viisastuneena palasin kotiin.

Paljon on tapahtumassa tässä meidän elämässä. Hoffinarttuni Smilla on astutettu 11.4. upealla merkkivärisellä Steinroller Yackella eli tuttavallisemmin Jakke. Nyt odotetaan, että Smilla viedään tiineysultraan tarkistettavaksi, että onko pentuja tulossa. Ultran aikataulu on 9. tai 11.5. Pentukyselyjä on tullut aika lailla, joten toivon että niitä pieniä pentuja meille tulisi.

Mahdollinen pennutus aiheuttaa aikamoisia järjestelyjä, koska jos meille tulee pentuja niin silloin pitää jonkun päivystää pentulaatikon reunalla koko ajan... niin minulle syntyi idea. Pyysin työnantajalta mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Tämä onnistuu. Eli vuorotteluvapaa alkaa 11.6. ja päättyy 7.12. Puoli vuotta saan nauttia vapaasta, mutta aiheuttaa se hieman hankaluuksiakin. Rahat tulevat olemaan tosi tiukassa. Katsotaan kuinka selviämme tulevasta...

Auton myynti on ilmeisesti edessä ja joitakin muita järjestelyjä on tehtävä, jotta nämä suunnitelmat tulevat toteutumaan.

Hieman oudolta nämä asiat tuntuvat ja sopeutumista vaatii ainakin minun mieleni, joka on vuodesta toiseen tottunut työelämän pyörteisiin. Myös tuo byrokraattinen puoli huolestuttaa. Osaanko ja muistanko kaikki mahdolliset paperit täyttää ja toimittaa oikeisiin paikkoihin?

Tämä kasvattajan roolikin on minulle uusi, joten sekin mietityttää... Sen tiedän, että kasvattajan rooli on suuri koska uudet pennunostajat saattavat tarvita apuja ja neuvoja tässä suloisessa koiramaailmassa. Olen valmis tähän haasteeseen ja toivon hartaasti että Smilla saisi pentuja.

sunnuntai, 25. helmikuu 2018

Samanlaista elämää...

Niinhän tuo aika menee... Koirien kanssa lenkkeilyä, töitä ja kotona. Ihan samaa rataa päivästä toiseen ja viikosta toiseen. Välillä pitää ottaa kuvia, jotta pääsee muistuttamaan itseään, että ollaanhan me touhuttu... edes jotain.

Viikko sitten sunnuntaina vietin syntymäpäivää... Ihan vaan itseni kesken. En ole mitenkään sellainen ihminen joka haluaisi juhlapäivinä muilta huomiota. Näinä päivinä aina vetäydyn omaan hiljaiseen kuoreeni ja yritän olla huomaamatta, että taas tuli vuosi lisää... Eipähän niiltä pakoon pääse, mutta onneksi kaikki muutkin vanhenevat vuoden kerrallaan.

Juhlan kunniaksi sitten kävinkin koirien kanssa viettämässä laatuaikaa rauhallisella metsäalueella. Kivaa oli... Todisteena tästä muutama kuva:

ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20230.jp
ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20222.jp
ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20224.jp

Olisihan sitä aikaa kauemminkin tuolla viettänyt, mutta kylmä kangisti varpaat ja sormet, koska aurinko laski ja ilma alkoi selvästi kylmetä.

Kepo kävi viikonloppu reissussa tuolla Mikkelissä ja sieltä sain tuliaisiksi tuubihuivin. Sitähän piti sitten käyttää koiramannekiinien kautta, jotta voitiin todeta huivi hyödylliseksi.
ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20232.jp
Mere mannekiini

ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20237.jp
Smilla mannekiini... yök, voiko tuon jo ottaa pois? Toteaa Smilla...

Tänä viikonlopuna tuli sitten käytyä jäällä koirien kanssa. Se on kyllä mahtavaa, koska jos vaan jaksaa kulkea niin on mahdollista mennä sellaisiin paikkoihin joihin ei pääse kesäisin kuin veneellä, jota meillä ei ole. Aurinko paistoi ja muita jäällä kulkijoita oli tosi vähän.

ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20273.jp
Tuonne ne menee...
ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20276.jp
Tuolta ne tulee...

ullan%20puhelimesta%2025.2.2018%20268.jp

Siinä ne istuvat "kovan veden päällä", kuten Walt Disneyn Bambi totesi liukuessaan jään pintaa pitkin...

Tämän viikon kävelykilometrejä kertyi vain 41,7 km... Se on kyllä liian vähän. Yritin kovasti ladata pattereita tulevaa työviikkoa varten, mutta latauksessa oli pienoisia ongelmia... Katsotaan kuinka ensi viikko sujuu. Huominen eli maanantai on lomapäivä, joka on pyhitetty siskon kyydityksille. Tiistaina sitten sorvin ääreen...