Yllätys yllätys...
Me pääsimme isännän kanssa kokemaan meren kiihkeät, mutta mitään sanomattomat vaahtopäät. Ei ollut kovaa tuulta, mutta sadetta kyllä oli. Ystävämme soitti ja kyseli illan ohjelmaa juhannusaattona, eihän meillä mitään ollut. Hän tarjosi omalla veneellään pientä saaristoristeilyä tässä lähimaisemissa. Jee, kivaa, jotain vaihtelua meidän arkisiin kuvioihin. Mehän lähdimme!
Tässä entinen kalastusalus, joka suuntaa keulansa kohti avomerta. Näin matkamme alkoi. Pituutta aluksella on 14,5 metriä. Joten turvallisin mielin uskalsimme astua aluksen kannelle.
Tuonne taakse jäi kotisatama... Sade yltyy vaan... Joten tunnelma hytissä tiivistyi, matkassa on mukana kaikenkaikkiaan 11 henkilöä.
Kaukaa näkyi myös muutama kokko...
Kohtasimme kohti Haminaa meneviä upeita risteilijöitä, ensimmäinen englannin lipun alla ja takana tulevalla liehui ranskan lippu. Kansainvälisyyttä oli ilmassa...
Määränpäämme rannalla pilkisti aurinko pilvien lomasta ja sade hellitti hetkeksi.
Veneen takalaidalla piti kuvata hieman potkurien aiheuttamaa vesimassojen liikettä.
"Vain vana jäi kun laivamme lähti..."
Tosi mukavan illan saimme viettää mukavien ihmisten seurassa. Kotona olimme puolen yön aikaan. Kylläpä oma sänky ja yöuni maittoi liiallisen meri-ilman seurauksena. Todella upea kokemus : )
Kiitokset aluksen kipparille, jonka ansiosta saimme kokea veneilytunnelmaa!!!!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.