Näytti siltä, että tämä päivä voisi olla ihan hyvä päivä. Minulla oli varattu aika kampaajalle klo 12.30, no sinnehän sitten suuntasin ja hiuksiini saatiin uusi väri ja leikkaus. Myös kulmakarvat saivat siivouksen, nyt kehtaa taas ihmisten ilmoille.

Kotiin tultua sitten Kepo kertoi, että Dinjo oli saanut kouristuskohtauksen klo 13.39. Siitä alkoikin alamäki. Kohtauksia tuli kaikenkaikkiaan neljä viiden tunnin aikana. Laitoin Stesolidia ja tuntui, että siitä ei tehoa löytynyt vaan heti kun Dinjo vaipui uneen niin uusi kohtaus ravisutteli meidän rakkaan karvakorvan kehoa. Niin me ihmiset vaan ihmettelemme ja mietimme kuinka voisimme auttaa, mutta kun itselläkin on huono olo niin tämä kaikki tuottaa suurta tuskaa : (

Kun neljäs kohtaus tuli eikä Dinjo saanut ollenkaan levättyä tartuin puhelimeen. Soitin päivystävälle eläinlääkärille ja klo 20 olimme vastaanotolla. Keskusteltiin koiran tilanteesta. Nyt päivystäjänä toiminut eläinlääkäri näki Dinjon ensi kerran ja kauhisteli vuodesta 2007 saatujen kohtausten määrää. Hän ihmetteli, että Dinjo voi kuitenkin niin hyvin, eläinlääkäri kyllä huomasi, että koira on laihtunut. Olihan Dinjolla ripuli, joka myös aiheutti pientä painonpudotusta, mutta Dinjon massu on ollut kunnossa jo muutaman päivän.

Eläinlääkäri kuunteli Dinjon sydäntä ja sanoi että pientä sivuääntä lukuunottamatta sydän toimii hyvin ja hän voi rauhoittaa Dinjon kevyesti. Nyt Dinjo nukkuu rauhoitettuna tuossa olohuoneen nurkassa ja tämä mamma raahaa patjan olohuoneeseen ja yöpyy Dinjon kanssa alakerrassa. Nyt sitten seuraillaan koiran tilaa ja tarvittaessa otetaan uudelleen yhteyttä päivystävään eläinlääkäriin. Tulossa siis pitkä yö...

Pojallanikin oli tänään syntymäpäivä. Onneksi olkoon Rakas Poikani Tomi! Nyt oli vaan tosi huono päivä Dinjon takia, anteeksi!