Olisittepa nähneet maanantaiaamun avauksen. Kello kuudelta pinkaisin ylös, koska piti ottaa Dinjolta aamun ensimmäisestä pissasta se "mahdollisimman" puhdas pissanäyte. Hurjat järjestelyt kamojen suhteen, kumihanska esiin, steriloitu näyteastia, näyteputkilo. Dinjo mars pesulle... Huh...pippelin alue mahdollisimman puhtaaksi ja Dinjo taisi olla ihan ekstaasissa. Emäntä pesee alamassun ihan puhtaaksi. Kuivaus ja pihalle. Älä vielä käy pissalle, laitetaan isä Juno ekaksi tähän kiinni, jotta se ei tule siihen sohraamaan. Sitten purkki kourassa Dinjon perässä pitkin pihaa. Dinjo katseli kuppia siihen malliin, jotta: "Mitäs tolla purkilla aiot tehdä? Onko siellä jotain syötävää, vai mikä tää juttu on?" Kumihanska ja purkki kourassa metsästin aamupissaa...Sain talteen hyvän puhtaan näytteen ja toimitin sen sitten paikalliselle eläinlääkärille, joka tekee siitä viljelyn sekä herkkyysmäärityksen. Niin saamme tietää, jos tarvitsemme lääkityksen tähän pissajuttuun. Odotellaan siis vastauksia... Eläinlääkäriltä soitetaan minulle.

Sehän ei tietysti ratkaise syvintä sairautta, mutta taas suljemme yhden mahdollisuuden pois.

Tänään töiden jälkeen veimme koirat metsälenkille. Ihanan rauhallista, missään ei ollut ketään, vain viileä tuuli tervehti meitä aukeilla paikoilla. Koirat olivat tosi innoissaan, kun saivat juosta vapaana ja tutkia metsän tuoksuja. Siinä auton lähellä sitten hieman testasin koirien tottelevaisuutta.

Juno; Seuraaminen, tiivistä ja innostunutta, jaksoi jopa seurata pitempään kuin luulin. Enkä minä koko ajan kehunut, vaan osasin jopa olla hiljaa. Käännökset teräviä, hieman jäi liian taakse. Luoksetulo... Upea!! Maahanmeno...hidas, "Yök, märkää, onks pakko mennä maahan, maha kastuu?" tuumasi Juno. Kaikenkaikkiaan, lyhyt tosi mukava treeni. Leikittiin myös patukalla. Tuntuu jotenkin, että Juno on tauon jälkeen paljon parempi.

Dinjo; Seuraaminen, "Mitä, mitä? En oo ikinä koskaa kuullukkaa, mitä toi sana meinaa???". No hieman kertausta, niin jo löytyi. Hyvä katsekontakti ja olisi seurannut varmaan vaikka puuhun. Maahanmeno... tylsää, hitaasti. Paikallaolo, ei innosta, jos vaikka emäntä jättää... Otin ihan pienen makuuhetken paikallaan sekä pieni istuminen, josta luoksetulo, joka oli hieno. Dinjon kanssa myös leikittiin, hauskaa oli.

Luulen, että koirat nauttivat päivän ulkohetkestä. Nyt ainakin nukutaan ihan tyytyväisinä.

Niin ja perjantaina alkaa koirakoulu, sinne yritän taas mennä Dinjon kanssa. Junoa ei sillä kentällä voi treenata, niin puutunut koira on kyseiseen kenttään. Motivaatio häviää kokonaan.

Ilmoittauduin myös Jälkiseminaariin, joka on lauantaina 8.3.2008. Toivon, että saan sieltä uusia vinkkejä jälkikoulutuksen saloihin. Tosi mukava mennä.

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!