Kyllä meni viikko tosi nopeasti.

Perjantaina vietin vapaapäivän...siivoamisen merkeissä. Tylsää... Iltapäivällä veimme "uuden" auton muutamiin korjaustoimiin. Ostotilanteessa selviteltiin muutamat pikkuviat, jotka sitten ystävällisesti tuolloin korjattiin. Nyt kaiken pitäisi olla kunnossa, paitsi repsikan puolen aurinkolippa on vielä tilauksessa.

Illalla sitten söimme juhlavasti kynttilöiden loisteessa. Tuli yhdeksän vuotta siitä, kun me kaksi kihlauduimme. Sitä sitten vähän juhlittiin. Samana iltana viestitin tuttavalleni. Hän on puolisoineen ostanut maatilan n. 50 kilometrin päästä. Kuinka ollakkaan heillä olikin lauantaina tarkoitus siirtää hevoset kyseiselle tilalle ja he tarvitsivat hieman apua. Minä tietysti innokkaana tarjouduin auttamaan, näkisin vihdoinkin hevosia ihan kosketus etäisyydeltä.

Matkasin hevosauton kyydissä uudelle tilalle. Olin tosi onnellinen. Minä sain jäädä hevosvahtiin, kun omistajat hakivat loput hevosista. Arvatkaa kuka oli sangen ylpeä kärrätessään turvetta boksiin, ihan noin lämpimikseni kärräilin, ei olisi tarvinnut tehdä mitään. Olo oli kuin hevostilallisella konsanaan. Ihanaa...upeeta...kivaa : ) Voisiko enempää toivoa? Ihailin hevosia, kun ne tutustuivat uusiin tarhoihinsa ja odottelin isäntäväkeä takaisin.

Tämä uusi paikka, jonka he ovat ostaneet on todella mahtava. Kumpa mekin joskus saisimme samanlaisen paikan. Talo ja talli suht uusia, kaikkialla oli hiljaista ja kaunista. Ystävälleni suuri kiitos tästä mahtavasta päivästä, jonka sain teillä viettää!!!!!!

Tässä kuva ihanasta orista... joka juoksi itsensä hikiseksi, kun osa laumasta vielä puuttui...

Kotiin päästyäni oli taas vuorossa kaikkien mahdollisten hajujen metsästys vaatteistani. Olihan siellä maalla myös kaksi kissaa ja kaksi koiraa, joten kyllä meidän koirien nuuskuttelu oli erittäin tehokasta.

Sanoisinko tämän viikonlopun jälkeen, että hevoskuumeeni nousi sadalla asteella ; )

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!