Kyllä koiran käytös muuttuu, kun kesän ja köyhien parhaat ystävät eksyvät sisälle...

Ruokatunnilla kävin kotona syömässä ja olin tukehtua maksalaatikkoon, kun ryhdyin seuraamaan nuoremman koiramme Dinjon sähellystä kärpäsen kera.

Dinjo nukkui täyttä unta keittiön lattialla, kun unen sekaan kuului lentävän öttiäisen jämerä surina. Silmät ryhtyivät etsimään tämän hurjan pörriäisen moottoroitua lentoa. "Taisi kärpänen lentää tästä ruokahuoneeseen, sitten olkkariin, sitten eteiseen ja sehän on taas keittiössä", tuumaa Dinjo. Katse seuraa ja nyt seuraa koko koira. Venytellään ensin kunnolla ja sitten kuin hidastetussa filmissä alkaa tassu kerrallaan siirtää itseään ruokahuoneen puolelle, matka jatkuu hidastettuna olohuoneen kautta eteiseen ja taas keittiöön. Pää kääntyilee puolelta toiselle korvatutkien lähettäessä kokeilevaa kaikuluotausta. Ja pörinä senkun jatkuu...

Kärpänen on keksinyt, että sitä hieman vahditaan. Nyt Dinjo on tarpeeksi herkistellyt itseään ja alkaa säntäillä lentävän moottorikärpäsen perään. Leukojen loksutuksesta päätellen pyydystystahti on hyvä, mutta eipä saa kärpästä hampaiden väliin...

Parasta tuossa jahtaamisessa oli tuo jalkojen juhlallinen siirto... Hauskaa! Mitäpä sitä muuta iloa eläämäänsä oikeastaan kaipaakaan, kuin noiden neljäjalkaisten hauskoja tempauksia.

Mitä olisikaan elämä ilman eläimiä????