Sunnuntaina Dinjo sai kohtausryppään... Kolme kohtausta peräkkäin. Ensimmäinen oli aika laimeanoloinen, mutta koiran noustessa tuli uusi kohtaus. Dinjo vaipui maahan ja pissat tulivat alle. Kohtaus oli rajumpi kuin ensimmäinen, kestoltaan kouristukset olivat noin minuutin luokkaa. Sitten tuli pieni selvempi tuokio ja vietiin Dinjoa ulos, kun rapuissa jotka johtivat pihalle, iski uusi se kolmas kohtaus. Tämä tuntui edellistä rajummalta, koska kannattelin Dinjon päätä,  jotta se ei löisi naamaansa karkeaan hiekkaan tai sementtiin.

Tässä vaiheessa päätimme antaa Dinjolle kaksi Stesolid-suppoa. Koira oli aika rauhaton ja kuljeskeli sisällä, joi paljon vettä ja edelleen kuljeskeli. Minä istuin lattialle ja pyysin Dinjon viereeni. Siihen se käpertyi jalkojeni päälle. Silittelin hiljaa mustaa kiiltävää turkkia ja itsekin rauhoittuneena huomasin koiran rauhoittuvan. Siinä se sitten nukkui muutaman tovin ja vaikutti siltä, että läsnäoloni sai koiran rentoutumaan...

Olin jo edellisviikolla varannut eläinlääkärille ajan, jotta Dinjolta katsottaisiin tuo fenobarbitaalipitoisuus. Raja-arvothan ovat 10 - 40, maanantain koetulos oli 20,8 µgml. Aiempi tulos oli hieman yli 30, eli pitoisuus on laskenut. Lääkemääräähän muutettiin. Nyt Dinjo syö kaksi Barbivet (60 mg) tablettia aamulla ja yhden Barbivet tabletin illalla.

Kun lääkemäärä on suuri niin koira ei saa kohtauksia, mutta haittavaikutuksena on poissaolokohtaukset, jalkojen pettämiset, seiniin päin kävelyä, runsasta pissaamista, runsasta vedenjuontia. Jos lääkemäärä on alhaisempi niin kohtaukset tulevat takaisin ja usein kolmen kohtauksen ryppäinä... On se niin väärin...

Eläinlääkäri ehdotti pallien poistoa, jota me olemme myös miettineet. Ainoa miinus asiassa on se, että viimekertaisen nukutuksen jälkeen tein mielessäni päätöksen; jos Dinjo vielä nukutetaan niin silloin se nukutetaan ikiuneen. Niin raskas kuin se päätös tulee olemaankaan, mutta on jo enemmän ajateltava koiraa. Se on kokenut niin monta kouristuskohtausta, monta nukutusta, monta verikoetta sekä kipuja...

En tiedä kuinka saan ajatukset nyt kasaan, mutta jatkamme päivä kerrallaan..."Eläköön elämä ja yö, tumma taivas ja tähtien vyö".