Nyt se sitten alkoi... lahjojen metsästys...

Meidän koirilla on kumma tapa, kun alkaa paketoimaan jotakin, niin kaikki kolme säntäävät suinpäin ääntä kohti... "Mitä sä teet? Miks laitat sen paperiin? Saanko mä sen? Miksi noita on kolme???"  Koirien ilmeistä näkee, että ne mielellään ottaisivat joka ikisen paketin ja se on nimenomaan vain hänelle, ei tietenkään muille.

Olen jo ihan pennusta antanut koirilleni syntymä- ja joululahjat itse avattaviksi. Siinä sitä riemua on, kun revitään papereita ja nuuskutellaan, missä paketissa voisi olla jotain koiralle sopivaa. Varmuuden vuoksi tutkitaan joka paketti ja voisihan niistä jokaisen kyllä avata, jos siellä olisi kuitenkin koiralle tarkoitettu juttu. Paketin päällä lukee "äidille", mutta eihän koirat osaa lukea, sitäpaitsi siellä tuoksuu suklaa... Lurpss, lurpss... Nam...

Veteraani on varsin mahdoton kun paketoin lahjoja, se tunkee kuononsa siihen sekaan, tönii, nuuskuttaa niin että kuolatkin lentää, jos muut koirat uskaltautuvat lähellä, niin niille täytyy murahtaa... "Pois siitä, nämä paketit kuuluvat yksin mulle, mrrr...". Veteraani on vielä sen verran suurempi, että pää ylettää hyvin pöydälle, joten riittää kuonolla töitä.

Huomenna alkaa viikon loma. Meinaan tänään paketoida lahjoja. Jotain pitäisi leipoakin, siinäkin koirat pyörivät jaloissa. Pitää tarkistaa mitä leivotaan ja kenelle? Yritän saada laatuaikaa myös koirille, eli suuntaamme varmaan metsään irroittelun merkeissä. Yritän nauttia tästä lomasta, vaikka aamulla heräsin työasioiden mietintään, saispas ajatukset pois töistä...

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!