Mikä on kun koulutukset tökkivät?

Kateellisena seurailen muiden koiraihmisten kertomuksia koiriensa koulutuksista. Oma motivaatio kun on nyt jotenkin kateissa. Ihanaa seurata niin montaa blogia ja sivustoa jossa melkein joka päivä tapahtuu koirien kanssa. Kuka innoissaan kertoo onnistuneista suorituksista, kuka taas miettii koulutuksen hiomista. Ohjaajien apulaiset jopa videoivat suorituksia, jotta ohjaajan selvät virheet paljastuvat. Tavoitteiden miettiminen, kilpailuihin osallistuminen, päiväkirjan pitäminen ovat hyviä ponnahduksia eteenpäin.

Motivaation puuttuminen estää selvästi innostumisen koirankoulutukseen. Olen myös huomannut, että kaikki ne työt joita olen luvannut tehdä odottavat edelleen toimenpiteitä. Muutamat tekstaustyöt (harrastan vanhanajan fraktuutatekstausta), rakennuslupakuvat (oma laajennus), taulun maalauksen viimeistely, valokuvien kansioon laittaminen, koira-aiheisten papereiden järjestely, sukutaulujen päivittäminen ym. ym. Töitä piisaa, en oikein tiedä mistä aloittaisin. Voiko kaikki johtua ikääntymisestä??? Minäkö vanha??? No, näinhän sen täytyy olla...

Kuka antaisi käskyn? Otahan itseäsi niskasta kiinni ja ala hommiin... Jospa kuitenkin vielä elelen hiljalleen ja kerään voimia, jotta jossakin vaiheessa puhkun ja puhisen intoa noihin vaadittuihin tehtäviin.

Maaliskuussa alkaa taas koulutuskausi, kuinkahan siitä oikein selvitään jos tämä talvi vie kokonaan voimat??? Tulis jo talvi....