Nyt ollaan sitten yritetty viisastua näissä koirakisojen jännitystilanteissa.

Olin eilen kuuntelemassa Seppo Heinon luentoa: Psyykkinen valmennus. Aihe on tosi läheinen, koska minä olen hyvä esimerkki ihmisestä, joka jännittää koetilanteissa niin paljon, että koko koe voi mennä ihan penkin alle. Heino kertoi hyviä esimerkkejä elävästä elämästä ja samalla saimme materiaalia luennolta. Paljon asioita, paljon opittavaa, paljon hyviä neuvoja. Mielikuvaharjoitusten tekoa, keskittymistä, rentoutusta, testejä, minäkuvan vahvistamista.

Vielä kun totesi, että ajattelu- ja toimintastrategioista omaan nilkkaan osui näinkin hieno sanayhdistelmä: Defensiivis-pessimistinen strategia. Tämä kertoo siitä, että minäkuva on vajaa, minulla on alhainen tavoitetaso, epävarmuutta, jännitystä ja ahdistusta. Eli kisaan mennessäni sanon kaikille: minä en osaa ja kaikki menee kuitenkin ihan kehnosti... Plääh... Huomaan, että pitää katsoa peiliin ja todeta, minä teen parhaani, olen hyvä tässä mitä teen. Ehkä jossakin vaiheessa kilpailujännitys pienenee ja voin ihan rauhallisin mielin osallistua kokeisiin. Luennolla selvisi myös kokemuksen vahva osuus. Kun kilpailuja on takana yli kymmenen niin siitä alkaa tulla rutiinia ja se helpottaa kisajännitystä.

Kun vien koirani koiranäyttelyyn ja esiinnymme kehässä tuomarille, niin tämän jännityksen olen jo saanut minimoitua. Tottakai pieni perhoslauma vatsassa lentelee, mutta sehän on ihan tarpeellinen jännitystila. Kuinka tuomari näkee koirani? Mitä puutteita siinä on? Miten koirani käyttäytyy kehässä? Tämä on taas uusi haaste, kun aloitamme Meren kanssa näyttelyuraa. Innolla odotan mitä tämä pieni uusi koiruus tuo tullessaan .

Olen myös lukenut Salme Mujusen kirjaa, Tie tottelevaisuusvalioksi... Näinköhän sieltä minäkin jotain löytäisin ja pystyisin antamaan koiralleni hyvät ohjeet tottelevaisuuden alkutaipaleelle. Nyt vaan olisi tosi ihanaa saada muitakin nuoren koiran kanssa aloittavia ihmisiä mukaan. Yhdessä harjoittelemalla ja toisten kanssa läpikäymällä saisin paljon enemmän irti näistä tottelevaisuus osioista. Minulla on varmasti paljon opittavaa ja haluaisin oppia ihan perusasioista lähtien...

Koirani on nyt 4 ½ kuukautta ja ihan pieniä harjoitustehtäviä olemme jo tehneet. Ihan rauhallisesti rauhallisissa oloissa. Koirani oppii helposti, mutta jollakin lailla tuntuu, että en saa siitä kuitenkaan sitä kaikkea irti, mitä voisi joku kokeneempi koirankouluttaja saada. Katsotaan ja toivotaan parasta. Minulla on hyvät työkalut hyviin suorituksiin, mutta kunhan saisin oikeat palat oikeille kohdilleen.

Näin syvällisesti alkaa tuleva viikko...

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!