Pitihän sitä pitkästä aikaa kokeilla, miten koirat toimivat pitkän tauon jälkeen tottelevaisuuden ihmemaassa Silmänisku.

Ihan omalla pihalla testailin osaamistasoa. Juno: seuraaminen intensiivistä tuijotellen emäntää kasvoihin, kun jatkoin liikaa seuraamista (itse olin liian innoissani), havaitsin pientä vetkuttelua. Perusasentoon meno sujui mallikkaasti, hienosti sivulle. Liikkeestä maahanmeno, samanlaista vetkuttelua kuin aiemminkin. Liikkeestä seisomaan jääminen, hiippasi muutaman askeleen. Luoksetulo, vauhdikas ja tosi iloinen Hymy. Ihana koira, tuntui viihtyvän ja oli iloissaan kun sai taas toteuttaa opittuja asioita.

Dinjon seuraaminen on upeaa katsottavaa (ainakin minun mielestäni). Perusasennossa korjaamisen varaa. Poikittaa liikaa. Paikallamakuu sujui ensimmäisen kerran tosi hienosti (vain lyhyt aika), toisessa varasti ja tuli minun luokseni. Palautus lähtöpaikkaan ja kaikki oli taas kunnossa. Luoksetulo hieno Hymy. Koira tekee iloisesti, mutta tuppaa käymään kiinni tekstiileihin, emäntää on kiva vetää paidanhelmasta. Eli tämä on vielä keskustelun paikka.

Hassun hauskoja iloisesti tekeviä koiria molemmat. Toisella ei vaan saa kisata ja toinen on jo veteraani...

Tämän kokemuksen jälkeen pitäisi kai useammin tehdä kaikenlaista kivaa koirien kanssa.