Olimme koko lauma tuolla eläinlääkärireissulla, vaikka potilaana oli ainoastaan Dinjo. Pääsiväthän koirat ajelulle, ne nauttivat siitä täysin rinnoin .

Dinjolta otettiin verinäytteitä ja keskusteltiin koiran yleiskunnosta. Kaikki vaikuttaa olevan ok, mutta eläinlääkäri mainitsi, että saattaisi olla aika jossakin vaiheessa kuvauttaa Dinjon pää magneettikuvauksessa. Olen nimittäin havainnut pientä epäselvää horjumista ja kompastelua... Saattaahan olla, että minä tutkin koiraani ihan eri lailla kuin moni muu. Tarkassa syynissä on paino, iho, liikkeet, luonne, väsymykset, ilot ja surut, jotka koirassa näkyvät. Eläinlääkäri sanoi, että kuvauksella voisimme poissulkea mahdollisen aivokasvaimen... Huh... se nyt vielä puuttuisi, että Dinjolla olisi kasvain päässä. En kyllä ollenkaan usko. Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan.

Tulokset verikokeista saan varmaankin viimeistään perjantaina. Sitten olemme taas paljon, paljon viisaampia.

Tänään olin ratsastamassa ja sain ratsastaa upealla suurella mustalle, jonka nimi on kotoisasti "Reino" . Tosi ihana opetusmestari jo 17 vuotias, mutta silti virkeä kuin nuori ruuna.

Sain myös mieluisan puhelun. Meren kasvattaja soitti ja kyseli pääsisimmekö kasvattajan luokse käymään tulevana sunnuntaina... No eihän se nyt onnistunut. Minulla on se kurssi ...Pahus vieköön... Paikalla olisi ollut Meren isän omistaja... Kyllä harmittaa. Sovimme kuitenkin puhelimessa, että näemme pentunäyttelyssä 28.3. Paikalle saapuu myös Meren kaksi siskoa, kivaa....

Nyt pikaisesti nukkumaan, jotta taas huomenna jaksaa!