Olen kovasti mietiskellyt näitä koiran koulutus tapoja ja opittuja asioita.

Monen monta luentoa ym. koulutustilaisuutta olen porskutellut läpi siinä uskossa, että oppisin jotain jota voisin hyöty käyttää koirani kouluttamisessa. Otan palan sieltä ja toisen täältä, kokeilen niitä innoissani ja tiedän samalla, että toistojen määrän on oltava suuri, jotta lopputulos olisi hyvä. Nooo... jaksanhan minä vähän aikaa, sitten tulee stoppi.

Meillä kaikilla on niin erilaiset tahtotilat opettaa koiranohjaajia, koiria ym. Jollekin sopii treenailut yksin tai jonkun toisen kanssa. Enemmän kuulee kyllä nykyään suuremmista treeniryhmistä, jotka omassa porukassaan treenaavat, saavat vinkkejä toisilta sekä tarkkaakin tarkemmat silmäparit, jotka huomaavat tekemäsi virheet ja kehottavat kiinnittämään huomiota liikkeen oikeaan suorittamiseen. Hienoa! Näissä tilanteissa jokainen voi hyötyä ja pystyy myös suodattamaan asioita eri lailla. Kuten mainitsin me opimme eri tavalla asioita.

Minun koulutustapani ei varmaankaan ole mitenkään oikeaoppinen. Pahinta tilanteessa on se, että kaipaan kaikkein eniten niitä ohjeita (koko ajan) sekä jonkun joka kouluttaa minua sekä koiraani. Koulutusten säännöllisyys on tärkeää sekä annetut kotitehtävät teen mielelläni. Minulle sopisi parhaiten ihan oikeaoppinen koulu, jossa koiria sekä koiranohjaajia koulutetaan säännöllisesti. Esim. joku pitkä kurssi näistä asioista?!

Koirakoulukentälle pitäisi mennä, mutta koirani käy liian suurilla kierroksilla nähdessään muita koiria. Silloin ei oppi ainakaan mene perille. Enkä itsekään osaa käyttäytyä näissä tilanteissa. Eikä sinne kyllä mielellään menisi, koska kaikki katsovat, että ompas huono koirankouluttaja, kun ei saa koiraa käyttäytymään rauhallisesti. Nyt jos koskaan tajuan miksi räyhäävän koiran kanssa mieluummin pysytään kotona, kuin sen kanssa lähtisi tuonne muiden keskelle. Otsan rypistys

Olen käynyt vanhimman, jo edesmenneen, koirani Dammyn kanssa TOKO-kisoissa vuonna elvis. Haimme kahdesta peräkkäisestä kilpailusta ALO 1:t ja vuorossa olisi silloin ollut siirto AVO-luokan liikkeisiin. Ehkä olin hieman kömpelö TOKO:n ja päätimme siirtyä palveluskoirakisojen jälki osuuden suorittamiseen. Pitkän työn tuloksena tuli JK 1... Huh... Nyt olen miettinyt, että mikä laji eniten kiinnostaa, niin kai se kuitenkin on tuo jälki?! TOKO:a voisin hieman kisata, mutta ei se kuitenkaan taida olla minulle se ykkösjuttu... Siellä tunnutaan vaativan liikkeiden täsmällisiä suorituksia ja kun en itsekään ole mikään tarkka, niin kuinka voisin koiraltani sitä vaatia???

Tällaisia mietteitä on tällä kertaa... Herään välillä öisin miettimään tätä maailman menoa ja toivon, että ehkä joskus... Minullakin olisi jotain kerrottavaa kilpailumaailmasta...

Hyvää loppuviikkoa kaikille!