Dinjon kanssa kävin perjantaina eläinlääkärissä. Hampaiden ja ihon tarkistus sekä mahdolliset hoitotoimenpiteet.

Dinjo nukutettiin ja se humahti uneen tosi nopeasti. Siinä sitten kaksi tuntia odottelin, että milloinhan pääsisin kotiin koirani kanssa. Vihdoin viimein eläinlääkäri tuli ja pyysi minut kuulemaan epikriisin. Dinjolta poistettiin oikean yläleuan M1 ja M2 hampaat sekä vasemman yläleuan P4 ja M2 hampaat eli neljä hammasta pois. Yhden hampaan paikkaan laitettiin tikit. Hammasjuuret olivat vaurioituneet, ilmeisesti tikkujen syönnistä... Taitaa olla hovawartin "tyyppivika" syödä tikkuja, koska Junoltakin poistettiin hampaita samaisesta syystä Silmänisku. Odotellaan nyt sitten vaan suun paranemista. Pehmeää ruokaa kaksi viikkoa ja rauhallisempaa liikuntaa. Kahden viikon päästä kontrolli ja tikkien poisto. Tämä operaatio tuli maksamaan 529 euroa... Huh huh. Vakuutus ei tietenkään korvaa mitään... Sinne meni, hyvään tarkoitukseen eli koiran hoitoon.

Mielenkiintoisin seikka oli kotiinpaluu tuolta eläinklinikalta. Dinjoa ei herätetty nukutuksesta, jotta se saisi rauhassa levätä. Onnistuuhan koiran siirtäminen autoon eläinklinikalla, koska paikalla on hoitohenkilökuntaa, mutta... Kotona odotteli meitä KEPO, jolla on vasen käsi kipsattuna, heh, alkoi olemaan vitsit vähissä. Enhän minä tuollaista 31 kilon rentona roikkuvaa lihakimpaletta pysty yksin sisään roudaamaan, joten... Soitto pojalleni:
"Mitäs teette?"
"Eihän me mitään, tässä kotosalla ollaan. Kuinka niin?"
"Tarttis saada tuossa klo 17:sta aikoihin apua, jotta saisin tuon raadon sisään..."
Hetken toisessa päässä kuului nieleskelyä... "Minkä raadon? Onko joku koirista kuollut?"
"Ei ei, sorry, Dinjo on rauhoitettu, kun siltä poistettiin hampaita. Eikä sitä herätetty, että saisi levätä pitempään eikä tarvitsisi kärsiä kivuista niin kauheasti. Pääsettekö?"
"Joo päästään, me tullaan auttamaan."
Ihanaa, kun on apua saatavilla. Samalla poikani pilkkoi meille polttopuita, ettei minun tarvitse pilkkoa. Yes, KIITOS, POIKANI kera avopuolisonsa!!!!

Samalla eläinlääkäri otti acth rasitustestin addisonin taudin poissulkemiseksi sekä elektrolyytit tarkistettiin. Dinjon laiha ulkomuoto kiinnosti eläinlääkäriä. Dinjo syö tosi hyvin, mutta jollakin lailla sen elimistö ei ehkä kerää tarpeeksi massaa luiden ympärille. Jo vuonna 2007 eläinlääkäri ihmetteli Dinjon laihuutta. Punnitsimme koiran ennen nukutusta ja paino oli 31,5 kg. Koetuloksista soitellaan, kunhan ne valmistuvat. Maksua kertyi 180,45 euroa (Tapiola korvasi osan, koska tutkimus liittyi epileptisiin kohtauksiin).

Dinjon ihotulehdus on ihan kurissa. Paranee hyvin ja oletettavasti kyseessä ei kuitenkaan ollut hotspot. Luojan kiitos, jotain hyvää... Pesua jatketaan ja antibiootti kuuri syödään loppuun. Perjantaina 18.3. on sitten jälkitarkastus. Kaikenkaikkiaan maksua kertyi 698 euroa...Voimpa vaan todeta, että tili tuli tili meni...Otsan rypistys. Yritin kovasti ehdotella siinä maksaessani, että tarvitsevatko he tiski- tai siivousapua, koska nyt loppuu rahat... Olisihan siellä kuulemma tiskattavaa, mutta pestistä taitaisi tulla pidempi aikainen...Nolostunut...

3.3.2011 tutkittiin fenobarbitaalipitoisuus ja tässä taas tulokset, vanhat sekä uusi. Raja-arvot lukemille min 15 max 45.

10.4.2008 17 µg/ml
29.8.2008 18 µg/ml
4.12.2008 18 µg/ml
1.4.2009 19 µg/ml
14.9.2009 17 µg/ml
11.12.2009 20 µg/ml
17.3.2010 23 µg/ml
29.7.2010 21 µg/ml
16.9.2010 24 µg/ml
13.12.2010 26 µg/ml
3.3.2011 26 µg/ml uusin tulos

Onneksi tuo lääkepitoisuus on tuota luokkaa eikä ole muuttunut huonompaan suuntaan. Toivotaan vaan jatkossa, että voimme pitää lääkemäärät samoina ja maksa- sekä munuaisarvot pysyisivät rajoissaan.

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!