Tulipahan käytyä... koirakoulussa meinaan. Mukana Dinjo. Ja kivaa oli vaikka alku oli tosi onneton. Kun pääsimme koirakoulun kentän laidalle ja olin saanut Dinjon autosta ulos, niin naapuriauton oven avauduttua karkasi tutustumisreissulle suuri landseer uros. Onneksi sain napattua Dinjon kaulasta kiinni eikä pojat oikein saaneet kunnolla edes katsekontaktia kun emäntä roikkui koirien välissä ja karjui komentojaan. Eivät kumpikaan purreet toisiaan eikä minua. Hieman pientä erimielistä murinaa kumpusi kummankin rinnasta. Loppu hyvin kaikki hyvin. Minulta katkesi kynsi tosi syvältä nahasta ja loppupeleissä tajusimme, että Dinjo ontuu oikeaa etujalkaa. En tiedä miten ja missä vaiheessa koirani oli jalkansa satuttanut... oli siinä sen verran häslinkiä ettei ehtinyt kenenkään tassuja vahtia... Menimme kuitenkin varovaisesti kentän puolelle ja ryhdyimme opiskelemaan tottista.

Treenatessa Dinjon olo ilmeisesti helpottui, kun se jaksoi touhuta ihan samalla lailla kuin aiemmin, eikä ontuminenkaan ollut mitenkään pahan näköistä. Hieroskelin Dinjon jalkaa kentällä ja tuntui että sen olo parani. Treenailimme kohtaamisia ja kontaktia. Hyvin sujuivat kummatkin. Samalla harjoittelimme rauhoittumista emännän viereen... ei aina tartte hössöttää, hyvin sekin sujui. Häiriötekijänä kentällä oli Dinjon nuori ihastus, tyttäreni Alma koira, Alman esiintyminen ja harjoittelu oli tosi mukavan näköistä. Koiralla on motivaatia, energiaa ja ihanaa herkkyyttä. Tyttäreni ohjasi koiraa rauhallisesti, mutta taisi hieman naurahdella Alman iloisille pyrähdyksille. Alma sai jopa "pentupömikset"...pylly viisti maata ja suinpäin sännättiin emännän ympärillä niin pitkälle kuin hihna ylsi. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa : )

Olen taas tyytyväinen, jopa itseeni sekä Dinjoon. Dinjo oli parempi kuin hyvä! Koulutusohjaajalle kiitokset mukavasta treenituokiosta ja hyvistä vinkeistä, joita tulemme edelleen testaamaan suljetuissa olosuhteissa.

Oli myös mukavaa nähdä tuttuja pitkästä aikaa.

Pentuasiat jätettiin taas hautumaan... Ei vielä pentua! Katsotaan vaan kuin kauan maltan pitää näppini kurissa ennenkuin uusi karvapallo lyllertää olohuoneessamme.

Mukavaa viikonloppua kaikille!