Sain ikävän puhelun töihin aamulla .

Kepo soitti ja ilmoitti, että Dinjo oli saanut kouristuskohtauksen klo 8.35... Se oli nukkunut täysin levollisena nojatuolissa ja yhtäkkiä oli alkanut kouristella. Eniten nyki pää ja pienet pissat tuli alle. Kohtaus ei oikein kunnolla päässyt siinä ahtaassa tilassa alkamaan ja Kepo vei totuttuun tapaamme Dinjon ulos selvittämään päätään. Koira teki isomman asian pensaan juurelle ja siitä sitten kaatui kyljelleen ja aivan samanlainen kohtaus alkoi mitä kaikki muutkin ovat olleet. Kesto n. minuutin, kuolan eritystä, jalkojen ravaamista ja koira ties missä maailmassa. Dinjo parka ... Kepo parka, joka oli lähellä koiran tukena ...

Keskustelimme puhelimessa hetken ja pyysin, että Kepo viilentäisi koiraa, jotta sillä olisi parempi olla. Muutaman kerran oli sitten koira kasteltu läpikotaisin ja ihan tyynenä se otti minut vastaan, kun tulin kotiin. Töissä olo tällaisen puhelun jälkeen on aika kauheaa. Haluan kuitenkin koko ajan olla hetkessä mukana, joten haluan kuulla jos kohtaus saa vallan koirasta. Jos vaikka joutuu tekemään jotakin nopeaa päätöstä esim. lähtö eläinlääkäriin...

Kotona Dinjo oli kohtauksen jälkeen nukkunut rauhallista unta. Tietysti täällä kotona ollaan taas varpaillaan. Edellisestä kohtauksesta on vain kolme viikkoa ja kaksi päivää. Eli kohtausten väli oli aika lyhyt. Seuraillaan tilannetta ja pianhan meidän on aika mennä taas kontrollikäynnille eläinlääkärin luokse. Ehkä myös mietimme sitä pään kuvauttamista?! Mahdollinen kasvain...???

Kotona ollessa seurailin Dinjon liikkumista. Se oli hyvin raukean oloinen ja hieman myöskin sekava. Kovasti koira etsi nukkumapaikkoja ja asettui kauniille kerälle ja siirtyi unimaailmaan... Toivottavasti se saisi levätä kunnolla ja kerätä voimia!

Osasyyksi tähän kohtaukseen voisin liittää tämän helteen... Koirilla on tosi tuskallista olla näin kuumalla ilmalla, joten vesileikit pihalla olevan vesiletkun kanssa ovat jokapäiväistä puuhaa. Yritetään viilennellä paksuturkkisia koiria. Loppuisi jo nämä kuumat kelit!