Viime sunnuntaiyönä heräsin polttavaan tuskaan vatsassa. Siitä alkoi koko yön kestävä tutustuminen Arabia-astian suloihin. Onnekseni säästyin oksentamiselta, mutta tulipa suoritettua oikein kunnon suoliston tyhjennys. Olin maanantain ja tiistain kotona. Keskiviikkona olin töissä ja ajattelin, että nyt taitaa elämä voittaa, mutta ei... Yöllä alkoi sama poltto vatsassa ja taas juostiin. Kävin työterveyshoitajalla, jotta sain sairaslomalapun. Huilasin loppuviikon. Ruoka ei maistunut ja jos jotain söi, niin vatsassa nipisti heti kurjasti. Lauantaina uskaltauduin ulos ja arvatkaa minne?!

Tallille! Kävin ystäväni Petran hevosella ratsastuslenkin maastossa. Petra näytti minulle maastolenkin, jotta voisin sitten käydä muulloinkin ratsastamassa, kun Petra on työreissuilla. Ette arvaa kuinka taas nousi hurja hevoskuume, kun nousin Puttisen selkään ; ) Ihanaa! Jatkuvan vatsanpohjan nipistelyn ansiosta menimme vain pienen lenkin ja sekin koko matkan käyntiä. Mehän Puttisen kanssa tapasimme ensimmäistä kertaa, joten hiljaa hyvä tulee.

Isäntä on hoitanut koirien lenkitykset kiitettävästi, kun minä olen maannut sängynpohjalla. Huomenna olisi tarkoitus aloittaa normaali arki ja pidän sormet ja varpaat ristissä, jotta pysyisin nyt terveenä.

Laajennuksen valmistuminen lähenee loppuaan. Jonakin päivänä otan kuvia ja laitan teille katsottavaksi. Olen aiemminkin luvannut, mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Pesukone ja lämminvesivaraajakin ovat löytäneet laajennuksesta paikkansa. Ensimmäiset koneelliset pyykkiä on jo pesty. Saunavieraitakin kävi lauantaina, sauna oli kuulemma hyvä. Kiitos kiitos! Saunan jälkeen pelasimme vielä pari korttipeliä. Tosi mukavaa oli!

Tarkoituksena on taas tiistaina suunnata tallille ja ratsastaa pikku lenkki. Ehkä nuo takapuolen lihakset (mitkähän lihakset?) ovat jo silloin parantuneet...

Oikein hyvää viikkoa kaikille!