Odottelemme seuraavaa koiranäyttelyä 18.6.2023, Kotkan Ruusu näyttely, joka tällä kertaa järjestetään Virolahden Harjussa. Tänä vuonna näyttelyn järjestäjä rikkoi ennätyksiä, jota oli suuri ilo seurata. Ilmoittautuminen  näyttelyyn päättyi 31.5.2023 ja aikataulu oli netissä jo illalla 1.6.2023. Meiltä osallistuu molemmat mustat tähän näyttelyyn. Tänä kesänä meillä on vain muutama näyttely. Seuraavina Kouvola ja sitten vielä Porvoo. Kotkan Ruusussa valitettavasti vaihtui tuomari ja nyt on odotettavissa vain vaatimattomia tuloksia, koska tämä tuomari ei pidä mustista hovawarteista. Ikävä juttu. Näyttelyt alkavat meidän osalta päättyä pikku-hiljaa, koska ikää tulee vuosi vuodelta lisää ja vanhuuden vaivat lisääntyvät koko ajan. 

Ikäviä uutisiakin meille tuli. Olen mukana tässä seulassa, jossa tutkitaan paksunsuolen syövän riskejä. Perjantaina sain puhelinsoiton ja siinä puhelussa sovittiin aika paksunsuolen tähystykseen... Kyllä tässä vaiheessa kaikenlaiset ajatukset valtaavat mielen ja unettomat yöt saavat uutta puhtia. Ensin öissä valvottaa työasiat ja nyt terveyshuolet. Olen yrittänyt keskustella aiheesta, jotta saisin tätä pelkoa ja tuskaa pienemmäksi. Kerroin puhelun aikana, että tarvitsen tupla nuija nukutuksen, jotta minut voidaan tutkia, pelottaa niin pe...rkeleesti...

Ensi viikolla Haminassa alkaa Hevoset Bastionissa tapahtuma, jossa olen mukana talkooporukoissa. Tehtävänä on kulunvalvonta. Vielä en ole saanut työvuoroja. Niitä odottelen, jotta saisin muuta ajateltavaa. Keskiviikosta sunnuntai iltaan on tapahtumia kesäisessä kotikaupungissani. Ihanaa nähdä hevosia ja mahdollisesti päästä myös silittämään ihania samettiturpia. Kyllä ensi viikko varmaan sujuu sukkelasti töitä tehden.

Mahtuuhan ensi viikolle myös torstain Kirjaston vierailu Kennelliiton Lukukoira Amoksen kanssa. Tästähän jo kirjoitin.

Töissä mietinnässä on seuraava työpiste, koska nykyisessä on runsaasti ongelmia, jotka vaikuttavat terveyteen. Toivottavasti tähän loppuaikaan löytyy sopiva nurkkaus, jossa voisin huoletta työskennellä. Työuran loppu alkaa häämöttää ja sekin aiheuttaa pientä stressiä, koska elämän jatkuminen ilman töitä on tosi ihmeellistä ja todella uutta. Tämä nostaa suuria tunteita ja ajatuksia. Toimeentulo huolestuttaa, omakotitalon hoitaminen huolestuttaa. Terveys huolestuttaa. Ajatuksia ja tunteita on paljon ja niiden käsitteleminen tuntuu hankalalta. En tiedä onko monella muulla ollut hankalaa, kun eläkeikä on lähestynyt. Kaikki eläkkeellä olevat jaksavat kannustaa, että kuinka hienoa on, kun ei enää tarvitse lähteä töihin ja kyllä ajan saa hyvin kulumaan. Eläkeläisillä on kuulemma kiireisempää aikaa, kun kaikenlaisia omia tapahtumia alkaa kertymään kalenteri merkintöinä.

Omaa hevosta kaipaan enemmän kuin koskaan, nyt eläkkeelle jäädessäni  minulla olisi aikaa harrastaa hevosen kanssa, mutta tässä asiassa on suurempaakin suurempi ongelma... Hevosen omistaminen ja sen hoitaminen tulee todella kalliiksi, joten tämä ei kai koskaan tule toteutumaan. Tästä olen todella suruissani! Toivoisin, että jossain olisi paikka ja hevonen, jonka kanssa voisin jatkaa tätä itselle tärkeää harrastusta. Nyt en ole pitkään aikaa käynyt ratsastamassa ja kovasti mietinkin, että pääsenkö enää edes hevosen selkään?

Näitä ajatuksia täällä mietiskelen ja toivon, että jos keksitte ajatuksia tai ehdotuksia, niin olisi mukava kuulla niitä.

Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!