Sanoisinko suoraan... Että v...ttaa!!!!

Olla lomalla, muka nauttia vapaasta. Ja paskat sanon minä. En osaa nauttia. Hermo on ihan tiukalla, tiuskin ja äyskin koko ajan. Koirat ei toimi. Mere varsinkin on vipannut emännälle luun kurkkuun. Minä haluaisin tehdä pientä treeniä pennun kanssa, mutta ei... Kun kaikki muu kiinnostaa niin minkäs teet... Olen hieman epätoivoinen. Koira on muuten oma ihana itsensä, mutta siitä löytyy jotain uutta jota en oikein osaa hahmottaa. Se on ainakin aivan liikaa Kepon perään... Jos Kepo on kotona niin Mere menee halukkaammin hänen luokseen kuin minun, tai sitten minusta vaan yksinkertaisesti tuntuu siltä. Pahus... että on ällö olo ...

Lauantain 29.5. menemme Iittiin ryhmänäyttelyyn. Ainoa kehäkettu on tällä kertaa Juno. Jos sieltä veteraaneista se H (hyvä) haettaisiin. Kannatuksen vuoksi menemme tänne näyttelyyn ja Iitti on ollut perinteisesti meillä näyttelylistalla. Toivotaan, että olisi hyvä ilma ja mukava tunnelma.

Kotkan näyttelyn aikataulut oli ilmestyneet. Lauantaina 19.6. hovawartteja 15 kpl. Sunnuntaina 20.6. australianpaimenkoiria 15 kpl. Ja siis ekaa kertaa junioriluokassa. Näin ne jyvät erottuvat akanoista... Eli meillä alkaa varmaan tasainen EH tai H linja (erittäin hyvä/hyvä), mutta ei se mitään. On kivaa käydä katselemassa muita toinen toistaan hienompia koiria .

Ratsastus oli keskiviikkona ja opettaja ehdotti jo yhtä pientä kouluratsastuskilpailua... Höh... Enhän mä osaa sillälailla ratsastaa, että voisin lähteä kisoihin. Ja sitäpaitsi en mä muistaisi sitä rataa, että kuinka se menee?! Joten annetaan muiden hoitaa nämä kisajutut!

Kun nyt keksisi jotain tälle karmealle ahdistukselle! En tiedä mitä pitäisi tehdä... vai hypätä kaivoon...