Dinjon verikokeen tuloksesta soitettiin eilen. Tulos on pysynyt samalla tasolla ja nyt noiden kohtausten myötä mietitään lääkeannoksen nostoa, mutta vain jos se todella on tarpeen. CT-kuvaa mietitään edelleen, koska rahalla on kuitenkin suuri merkitys tähän operaatioon.

10.4.2008 17 µg/ml
29.8.2008 18 µg/ml
4.12.2008 18 µg/ml
1.4.2009 19 µg/ml
14.9.2009 17 µg/ml
11.12.2009 20 µg/ml
17.3.2010 23 µg/ml
29.7.2010 21 µg/ml
16.9.2010 24 µg/ml
13.12.2010 26 µg/ml
3.3.2011 26 µg/ml
7.7.2011 26 µg/ml

17.10.2011 26 µg/ml  uusin tulos

Kaikenlaista on tapahtunut... Minulla on huomenna aika hoitajalle ja teemme ns. masennusseulan. Tämän tuloksen kanssa sitten ensi keskiviikkona menen tapaamaan työterveyslääkäriä. Tiistaina eli eilen otettiin kaikenlaisia verikokeita ja kaksi viikkoa tuli seurattua huimia lukemia verenpaineen suhteen. Minulla on lääkitys ollut jo useamman vuoden, mutta ehkä sitä on nyt syytä tarkistaa?

Olen erittäin väsynyt ja haluan vaan käpertyä peiton alle ... Toivottavasti tämä ei ole toistoa vuodelta 1999, jolloin kärsin masennuksesta. Sinä vuonna sain häädettyä suurimman osan ystävistäni, jotka eivät ehkä kuitenkaan olleet ystäviä, koska en ole heistä sen koommin kuullut. Nytkin olen saanut useammalle henkilölle pahan mielen omalla huonolla käytökselläni... En voi asialle mitään, koska tällä hetkellä mikään ei merkitse mitään. Toivon vaan, että pääsisin pois tästä ahdistuksesta...

Raha-asioihin olen yrittänyt saada selkoa ja näyttää siltä, että vihreä valo palaa sillä linjalla eli mahdollisuudet omaan hevoseen nousevat koko ajan... Tarkkaan harkitsen asiaa...

Koirat voivat olosuhteisiin nähden hyvin. Tottistuokioita on joka koiralla, joka päivä. Pihalla ja lenkeillä kaikki saavat laatuaikaa ja yhdessäoloa emännän kanssa. Kepo ulkoilee mustien hoffien kanssa ja ehkä nauttii olostaan. Käsi vihoittelee edelleen ja sairausloma jatkuu vuoden loppuun.