Enpä ole aikoihin kirjoitellut meitin mustien hovawarttien kuulumisia, mutta eilinen Hovawarttien mestaruuskisa ihan lähiseudulla nosti erittäin lämpimiä tunteita noita ihania ja niin yllätyksellisiä hoffeja kohtaan. Olimme Kepon kanssa aamupäivällä seuraamassa tottisosuuksia kentän laidalla ja näky oli varsin kirjavaa. Moni ihana hoffi nosti hymyn suupieliin tehdessään niitä hoffeille tyypillisiä temppujaan. Yleisö sai kuitenkin nuhteita tuomarilta siitä, että emme osanneet kunnioittaa kilpailijoita vaan tirskuimme muka heidän epäonnelleen... . No, eihän se niin kuitenkaan mennyt, vaan katselimme noiden koirien hauskuuksia ja kannustimme kilpailijoita hyviin suorituksiin. Kyllä hoffikansa tietää mille voi nauraa ja mille ei, mehän ollaan yhtä suurta perhettä koko lauma .

Paikalla oli tosi paljon tuttuja ja taisi siellä taas muutama uusikin tuttu tulla... Ihanaa nähdä kuinka innoissaan hoffit tekivät tottista. Iloisia hännänheiluttajia oli runsain mitoin. Päästiin rapsuttelemaan myös yksi viiden kuukauden ikäinen hoffin alku... Suloinen otus .

No niin nämä meidän pojat: Juno 10 wee, mennä toheltaa ihan nuorukaisen malliin. Tassut eivät aina ota kunnolla kantaakseen, mutta siirretään käpäliä lisää niin voimaa taas löytyy. Junon jalkaleikkaus on onnistunut hyvin. Kipuja ei ole, ainoa "haitta" on jalan sivuittais vemputtaminen... Ei se haittaa, on vaan niin hauskan näköistä, kun vanha herra tahtoo ottaa hoffihepulin ja jalka menee hieman omaa reittiään. Juno on mieleltään muuttunut melkein pennun asteelle, sillä on aina oma pehmeä pallo suussaan ja siihen eivät muut saa puuttua, se on Junon oma! Koira syö, nukkuu, vahtii, leikkii, lenkkeilee (hieman lyhennetysti), nauttii erittäin hyvin kaikesta ja kaikista. Me annamme sille rakkautta ja hellyyttä ja toivomme sille pitkää ikää!!!

Dinjo... 5 wee... Koira näyttää upealta, sehän on nyt ihan aikuinen. Turkki on hieno, seisoo ryhdikkäästi, liikkuu upealla askeleella, joskin kapeasti edestä ja takaa, mutta ei se meitä haittaa. Kyseessähän ei ole näyttelykoira vaan upea kotivahti, joka möreällä ja matalalla haukulla ilmoittaa epämääräisistä äänistä. Miellyttämishalu on ihan 100 %, tekee tai ainakin yrittää tehdä kaiken mitä emäntä pyytää. Dinjo on nyt aloittanut epilepsialääkkeiden lisänä Virilo neitsytkookosöljyn, katsotaan auttaako se epilepsian hoitoon? Minulle on sanottu, että humpuukia sekin olisi, mutta kaikkea mahdollista olen valmis testaamaan, jos niistä olisi hyötyä rakkaalle lemmikille. Se me todettiin, että helteillä on vaikutusta kohtauksien tiheyteen. Niitä tuli useammin kesällä helteiden aikaan. Nyt on taas ollut hieman parempaa aikaa, toivotaan että tämä hyvä aika jatkuisi mahdollisimman kauan.

Oma mieliala taas on heittänyt häränpyllyä, huomaa että syksy tulee ... Kaikki vi....taa ja mikään ei innosta...

Töissä on täyttä p...kaa... Hemmetinmoinen kiire ja kaikki pitäisi olla valmiina ja just nyt... Ei tahdo vanha enää jaksaa... lasken vaan, että milloin voisin luovuttaa paikan jollekin nuoremmalle...