Voi kyllä sanoa, että näin ne kivat suunnitelmat kaatuu...

Ajattelin töistä tullessa, että nyt pistän koissut autoon ja suunnataan luontoon ihan vaan metsälenkille, mutta tuo taivas peitti itsensä harmaaseen peittoon ja vesi valtasi ilman... Buuuu... Tuntui kuin seinät kaatuis päälle, olisimme niin mielellämme lähteneet. Suurin syy ettemme lähteneet on edelleen tuo kehossani piileskelevä flunssanpoikanen, sitä ei varmasti paljon tarvitsis ärsyttää kun se taas saisi ylivallan. Jätimme siis metsäkeikan väliin ja odottelemme aikaa kauniimpaa.

Minulla on torstai ja perjantai vapaata. Torstain olen varannut äidilleni ja perjantaina taidamme suunnata jälkimetsälle (viimeistään). Kepo lähtee viikonloppukurssille, joten saan viettää laatuaikaa koirien kanssa.

Tämä ilta meni kynttilöiden loisteessa ja sateen ropinaa kuunnellessa.