Kyllä nyt taas sai nauttia kauniista viikonlopusta. Vaikka välillä satoi, niin pystyin jo menemään uloskin. Olin pari päivää tiukasti vuoteen omana, joten nyt alkaa taas elämä voittaa, paitsi... Kävin poliklinikalla tänään hakemassa antibioottikuurin tulehdukseen... Pahuksen vaivat!

Tänä aamuna oli taas sarjassaan ankea herätys. Dinjo ontui tosi pahasti vasenta takajalkaa. Kopeloin koiran tassun ja minusta tuntui siltä, että kipu tuli selkärangasta ja heijastui jalkaan. Aamu aloitettiin kipulääkkeellä ja illalla koira oli taas ihan entisenlainen. Nyt vaan tuntuu, että sillä on joku hätä meidän perään. Kovasti se vinkuu jos jompikumpi meistä kakslahkeisista ei ole kotona. Kenties lääkeannosten nosto aiheuttaa hämmennystä tämän koiran ajatuksiin... Tiedä häntä?!

Lauantaina kävin jälleen kokeilemassa tuota ratsastuksen ihmeellistä maailmaa... ja aina vaan se pelottaa Otsan rypistys... Huomenna olisi tarkoitus mennä tallille, jos vaikka vaan juoksuttaisi hevosen... tai tekisi jotain muuta...

Koitetaan taas jaksaa, kaikille hyvää alkavaa viikkoa!