Kylläpä oli koirakoulun kentällä valtava väentungos. Onkohan seudun vallannut koulutusbuumi? Noin arviolaskujen mukaan koirakkoja oli yli 20, kouluttajia oli neljä. Kyllä oli hienoa katsella suurta koirarotujen kirjoa kentällä. Oli suurta koiraa, pientä koiraa, vanhempaa koiraa ja nuorempaa koiraa. Ihania karvakorvia kaikki .

Alkuun testattiin taas koirien luoksepäästävyys. Meidän luoksemme saapui mieshenkilö, joka varmisti, että mehän olemme jossakin vaiheessa menossa kilpailemaan? Kyllä. No niin, sitten oli vuorossa kättely ja "tuomarin" tervehtiminen, koira hienosti ja rauhallisesti sivulla. "Tuomari" kopeloi koiran ja katsoi vielä hampaatkin, kaikki sujui hienosti. Upea otus, kiitos kasvattaja Leena .

Meidät jaettiin ryhmiin. Ryhmässämme oli viisi koirakkoa. Harjoittelimme sosiaalistamista, pujottelua koirien lomitse, perusasentoa, eteentuloa sekä luoksetulo. Olisittepa nähnyt minut... Olin niin niin ylpeä tuosta koirastani. Se ei huomannut muita vaan keskittyi minun antamiin nameihin ja leikkinaruunsa ihan täysillä. Seurasi hienosti, ei jätättänyt, ei edistänyt... palkkasin tiheästi ja kehuin. Upeeta, mahtavaa!!! Kaikki muutkin liikkeet ja suoritukset sujuivat mallikelpoisesti. Luoksetulo oli lennokas ja hieno. Olipas minulla taas ihana koira mukana .

Tästä on taas hyvä jatkaa .

Sunnuntai aamuna lähdemme Meren kanssa ensimmäiseen näyttelyymme, pentunäyttely Kaapelitehtaalla. Pikkaisen jo vatsanpohjassa jännittää, varsinkin kun tuo Kepo ilmoitti, että osaakohan hän mennä oikeaan osoitteeseen ... Apua, uskon ja luotan kuitenkin tähän Kepoon, hän on aina ja ajallaan toimittanut meidät oikeaan paikkaan!

Pitäkää peukkuja ...