Tasan vuosi sitten, aamulla aikaisin... se tapahtui.
Jouduin kutsumaan eläinlääkärin ja Dinjo nukutettiin syliini ikiuneen. Muistan tuon kuin eilisen... Ja tämä ikävä... se ei lopu!!!
Onneksi meillä on oikeus suruun ja ikävään. Ihanien muistojen siivittäessä elämäni jokaista päivää, kaipaan ja muistelen tuota kultaisen sydämen omaavaa musta turkkista mumeloa. Haleja Dinjo sinulle, sinne sateenkaarisillan toiselle puolella. Lipaise mennessäsi Dammyn ja Juno isäsi suupieliä ja kerro niillekin, että me kaikki ikävöimme teitä Rakkaita.
Tänä iltana sytytämme kynttilän Dammylle, Junolle ja Dinjolle. Tulenliekkien lailla me hiivimme sinne teidän luoksenne ja halaamme Teitä kaikkia. Olitte niin rakkaita!
Kaivaten Ulla-Maija, Auvo sekä koissut Mere & Smilla
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.