Onpas nyt ehtinyt vierähtää pitkä aika, ennenkuin ehdin tänne kirjoittelemaan...

Oikeastaan mitään erityistä ei ole tapahtunut. Ollaan lenkkeilty koirien kanssa, luuhailtu pihalla ja odoteltu tulevia tapahtumia. Ajattelin viedä Dinjon muutamaan Match Showhun, jos ilmat vaan sallivat. En viitsi lähteä huonolla ilmalla Otsan rypistys. Toivotaan, että nämä kauniin syksyn ruskaiset säät jatkuvat.

Tänään iltapäivälenkillä tapasimme kolme peuraa. Olipas koirilla ihmettä kerrakseen ja riistan perään olisi pitänyt päästä. Hienosti kuitenkin koirat malttoivat mielensä ja tarkastivat alueen kaikista ihmehajuista. Kovasti kirsu veti jälkien suuntaan.

Dinjon eläinlääkärin kanssa olemme keskustelleet puhelimessa. Hänen mielestään olemme nyt menossa hyvään suuntaan. Dinjolla ei ole kipuja ja lääkemäärän sopivuutta seurataan jatkuvasti. Pidämme sormet ja varpaat ristissä, jotta saisimme kohtausten määrän laskemaan. Kun Dinjoa katselee, niin ei kukaan, ei koskaan voi sanoa, että se olisi sairas. Koira on elämäniloinen ja innokas, jaksaa tehdä tottisliikkeitä yms. väsymättä ja innostuu asioista. On todella harmillista, että emme saa tämän lääkityksen vuoksi osallistua näyttely- ja kisatapahtumiin. Emmehän me mitenkään piristä koiran oloa vaan yritämme tasapainottaa sen jokapäiväistä elämää. Olisi todella hienoa, jos pääsisimme Dinjon kanssa käymään luonnetestissä. Minua kiinnostaisi koiran luonteen ominaisuudet. Löytyisikö sieltä hyvä puolustustahto entä millainen olisi Dinjon hermorakenne?!

Maanantaina on minulla magneettikuvaus olkapäästä ja polvesta. Huh, hiukan jo pelottaa, koska minulla on ahtaan paikan kammo ja ei taida tuo kuvauslaite olla maailman suurimpia... Hui... Onneksi tyttäreni lähtee seuraksi, joten voin ottaa rauhoittavan lääkkeen, kestääkseni siellä "putkessa".

Vielä kaksi viikkoa töitä ja sitten aloitan kolmen viikon loman. Nämä ovat niitä "pitämättömiä" lomia. Kesällä kun jäi kaikki lomat nauttimatta. Huomenna on tarkoitus tummennuttaa auton takalasit, olisi koirilla helpompaa matkustaa viileämmässä autossa.

Valokuvia täytyisi taas ottaa, että saataisiin hieman elävyyttä tänne arkiseen blogiin. Uuden kameran hankinta myös kiinnostaisi. Tyttäreni kävi esittelemässä uutta kameraansa ja siitä tämä suurin innostus varmasti alkoikin.

Hyvää viikonloppua!