Koko yön valvoin rakkaan karvakorvani luona... Dinjon voimat ehtyivät monien kohtausten uuvuttamana. Tein raskaan päätöksen ja päästin Dinjon sateenkaarisillan toiselle puolelle eläinlääkärin avustamana tänä aamuna klo 4.30. Dinjo sai nukkua käsivarsilleni ja minä sain pitää tuota ihanaa koiraa halauksessani ihan loppuun saakka. Nyt on suuri ikävä ja kaipuu, kyyneleet eivät meinaa ehtyä...
Olen tuskista vapaa ja mukana tuulen,
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun,
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.
Vuokko Laatio
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.