Olen nyt sitten "silmä kovana" seurannut Junoa ja saanut hyviä kommentteja sekä tsemppauksia. Kiitos niistä !

Juno näyttäisi taas voivan paremmin. Askeleet kulkevat suoraan ja vino päänasento on poissa. Hieman vaisumman oloinen on tuo ihana vanhus, mutta ei kai sitä vanhalla iällä enää hirmuisesti jaksa innostua... Kiitettävästi juo ja syö sekä hoitaa ulkoilut. Junohan saa valloittaa omaa pihaansa oikein ajan kanssa. On se hyvä, kun piha on aidattu ja koirilla tilaa temmeltää.

Dinjolla puhkesi taas takajalkaan hotspotti, pahus vieköön! Mere yrittää innoissaan nuolla kipeää kohtaan, jota myös Dinjo yrittää liiankin kanssa itse hoitaa. Puhdistusta ja lääkitystä senkin suhteen.

Yllättävintä oli tänään klo 17.15 puhelu... Katsoin numeroa ja huomasin, että se on kaupungin numero. Ajattelin, että kuka työkavereista soittaa, mutta se oli työterveyslääkäri???! Kyseli kovasti vointiani... Hän oli saanut minun toimittaman kahden viikon verenpaineseuranta lappusen ja hämmästeli korkeita lukemia. Varmisteli useaan otteeseen, että onko ollut rintakipuja tai onko tapahtunut jotakin muuta merkittävää, jolla olisi moiset muutokset selittyneet... Ei mitään ihmeellistä muuta kuin mielen huono kunto... No, keskiviikkona sitten keskustelen lääkärin kanssa tarkemmin... Plääh... En vaan jaksaisi... enää...