Olipas tosi ihana ilta. Meillä kävi vieraita ja saimme kilpaa kehua hovawartteja.

Nuori pariskunta miettii pennun ostoa ja rotuja tutkaillessa on hovawart osunut erääksi vaihtoehdoksi. He kävivät meillä tutustumassa meidän mustiin hoffeihin. Kerroimme heille millaista on elämä urosten keskellä. Kilpaa kehua retostimme, pääsimmehän vihdoinkin lempiaiheeseemme. Kerroin koulutuksista, koirien luonteesta, hoidosta, näyttelyistä, sairauksista sekä kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. Yritimme myös vastailla kysymyksiin. Toivon todella, että heille jäi hyvä kuva rodusta, olisi niin mukavaa saada tänne lähelle lisää hovawartteja perheineen.

Lisätäänpä tähän väliin pentukuva Dinjosta, jotta saamme kaikki innostumaan pennuista...

Joka aamu olen suorittanut Dinjon kanssa pikkusulkeisia, muistattehan, leikin varjolla. En treenaa sitä viimeistellen vaan odottaen tehtävän onnistumista. Joka päivä Dinjo tuo uutta näkemystä ja uutta opittua asiaa. On hauskaa tehdä töitä leikin varjolla. Ihan vahingossa koira tekee mitä pyydän ja samantien se saa palkan. Hau... ja se on innoissaan.

Eilen illalla ulos mennessä nappasin Junon patukan mukaan. Pihalla oli vain Juno ja minä. Koira on aivan erilainen ollessaan minun kanssani kaksin. Sehän leikki oikein kunnolla patukan kanssa, meillä oli kivaa. Samalla muutama hämäävä sivulle tulo ja pienet seuraamisaskeleet, tuskin Juno tajusi että teimme tottista. Niin innoissaan se oli. Onhan omalla pihalla tekeminen niin paljon helpompaa, ei ole muita häiriötekijöitä eikä myöskään vieraita hajuja. Harrastamme sen minkä ehdimme ja aika näyttää mitä sitten myöhemmin tapahtuu. 

Nyt taitaa pentukuume taas tarttua... Toisilla on vauvakuume ja minulla ainainen pentukuume.... : )