Viikko vierähti tosi nopeasti. Töissä tavallisen kiireistä ja kotona illalla sitten jo täysi pimeys... Ei oikein jää koiratreeneille aikaa, joten...

Perjantai-iltana oli vuorossa perinteinen glögi-tottis Kaakon Käyttökoirien koulutusaiheena. Päätin suunnistaa Meren kanssa sinne, kun ensin töiden päätyttyä vein pennun portille tutustumaan naapurin jättikokoiseen tanskandoggi narttuun. Tosi mukavan oloinen nuori narttu. Ensin Meren piti kovasti haukkua suurta koiraa, mutta sitten sitä jo tutustuttiin. Dogi olisi halunnut jopa leikkiä Meren kanssa, mutta suuren tassun tuntuva huiskaus olisi kaatanut meidän pikkumiehen , joten hillitsimme leikin ihan nuuskutustasolle. Myös naapurin pikkutyttö kävi ihastelemassa koiria. Hieman hän vierasti isoa koiraa, mutta Meren kanssa olisivat mielellään aloittaneet juoksuleikit. Merekin selvästi intoutui pikkutytön riemunkiljahduksiin... , suloisia, kaikki tyynni.

Sitten sinne kentälle... Mikään suuri jättimenestys ei tämä glögitottis ollut, mutta onneksi paikalle oli kuitenkin saapunut hieman vajaa kymmenen koirakkoa. Kentällä juotiin glögiä, syötiin pipareita, koirakoille oli pieni alkuleikki, pieni tottelevaisuusrata sekä nakin etsintä. Meren kanssa osallistuimme nakinetsintään, se meni hienosti. Neljästä kiilapurkista yhden alle oli piilotettu nakinpalanen, hetihän meidän tarkkakirsuinen pentumme löysi oikean purkin. Kokeilimme myös tottelevaisuusrataa...pujottelua, pienen pieni lautaeste, istuminen ja maahanmeno... Mere suoriutui tehtävästä hienosti, vau... Tärkein tehtäväni oli tutustuttaa pentua toisiin koiriin, että ei niitä tarvitse haukkua. Yllättävän hyvin sekin meni, ei haukuttu oikeastaan ketään, mutta tutkittiin tarkkaan mitä kumman nelijalkaisia tassutteli pitkin kenttää. Kivaa oli! Kiitos järjestäjille!

Tänään sitten oli vuorossa kaupunkiosuus. Tarkoituksena oli kulkea hieman kaupungilla ja katsoa kuinka pentu suoriutuu vastaantulevien ihmisten ohituksista. Välillä olisi ihan välttämättä pitänyt päästä katsomaan ja tervehtimään, mutta pienellä houkuttelulla matka jatkui. Kaikki omituisimmat paikat piti ihan tassutella henkilökohtaisesti ja tutkia, että millaisia materiaaleja käytetään kaupungin jalkakäytävien ohessa. Minä perässä ja pentu edellä tutkimme näitä ihmeellisiä asioita. Piipahdimme myös paikallisessa eläinkaupassa katsastamassa joulun ajan herkkutarjoilut. Hienosti sekin sujui. Tällä samalla reissulla törmäsimme tyttäreeni lapsineen sekä matkassa olleesseen mieshenkilöön. Mukavan tuntuinen kaveri... He kaikki rapsuttelivat Mereä innoissaan, onhan tuo niin suloinen pentu . Eli kaupunkiosuus meni kymmenen pisteen arvoisesti!

Ennen kaupunkikävely osuutta kävimme katsastamassa äitini vointia. Mere kapusi äitini syliin ja oli siinä niin mielinkielin kuin pieni koiranpentu vain osaa. Äiti sitä siinä rapsutteli ja kehuskeli kuinka suloinen ja pehmeä tämä pieni koiruli on...

Yksi puhelinsoitto ennen kaupungista lähtöä ja suuntana tyttärentytär, jolla on kaksi welsh corgia. Kävimme ihan sisällä asti tutkailemassa ihanat koirat. Narttu hieman komensi Mereä, mutta pienen turkin ravistelun jälkeen oli taas reipas koiranpentu lähdössä emännän kanssa kohti kotia.

Tosi hieno ja antoisa reissu! Nyt on sitten lattian tasalla yksi hieman nuutunut koiranpentu, Mere!