On nyt aikoihin eletty, kun vanhus 12 v 4 kk, tarvitsee rappujen ylös ja alas kulkemiseen kakslahkeisen ihan vaan tueksi vierelle. Ylöspäin tullaan joskus ihan itsekseen ja kun apua tarvitaan niin otan hihnan ja menen raput alas... Niin mihin säntää tuo vanhus ruusupää... portille, minä menen portille, sitten lähdetään tutkimaan polun varrelta viestejä...

Eihän Juno enää mitään pitkiä lenkkejä jaksa, sille riittää muutaman sadan metrin kulku tutulla polulla. Siellä voidaan sitten tehdä molemmat asiat eikä tarvitse pihalle merkkailla. Piha on sitä varten että vahditaan ohikulkijoita tai pihalle tulijoita. Välillä pitää myös ilmoittaa, että naapurit ovat pihalla. Pihalla voi maata keskeisellä paikalla ja komentaa näitä kahta nuorempaa Dinjoa ja Mereä. Ehkä Juno ei huomenna käy pihalle makaamaan, koska tänä iltana satoi tänne kulmille ensilumi. Saa nähdä onko pysyvää sorttia vai katoaako kuinkakin pian?!

Olo alkaa pikkuhiljaa helpottumaan, kiitos antibiootin ja yskänlääkkeen. Jospa sitä maanantaina suuntaisi työmaata kohti, olinhan jo viikon pois töistä...

Tänään kävin heposen kanssa maastoilemassa. Onneksi oli kaveri oman tammansa kanssa mukana. Olihan se niin jänskää uusissa maisemissa. Pientä keulimista tuo nuori tamma tarjosi ja minun vuokrahevoseni pelkäsi tuulia ja suuria ojia. Tamma sentään hyppi ojien yli, mutta me etsittiin varma ojanylitys kohta. Sitten meni hyvin.

Kepo lähti pikkujouluun, saapas nähdä monelta kotiutuu???

Mulla mukillinen kuumaa teetä ja sympatiaa kahdelta koiralta, kiitos Mere ja Dinjo : )